Kauhia Kartano
Kennelnimi Kauhia Kartano on hyväksytty Suomen Kennelliitossa 5.11.2008. Ensimmäinen Heeler -pentueemme on syntynyt 6.6.2008. Kauhia Kartanolla asuvat Teija (minä), Markku ja Lancashire heeler Kauhia Kartano Tuuli. Perhepiiriin kuuluvat aikuiset lapset ja heidän kumppaninsa ja heidän koiransa.
Pentueita meille on syntynyt kahdeksan ja kasvatteja näistä kolmekymmentäyksi - KoiraNet. Kasvateista Suomen muotovalioita on kolme, Baltian Juniorvoittajia on yksi, LTE-luonnetestattuja koiria on kaksitoista ja MH-luonnekuvattuja koiria on yksi.
Kauhia Kartano kenneltoiminta perustuu vahvaan yhteistyöhön. Osa pentueistamme on syntynyt kotikennelin pentulaatikkoon ja osa sijoitusnarttujen kotien pentulaatikoihin. Julia Vanhapaaston luona ovat syntyneet ja kasvaneet E- ja H-pennut ja Sandra Ronkaisen luona on syntynyt ja kasvanut J-pentue.

kuvateksti. Kuva on vuodelta 2009. Kuvassa ovat Kauhia Kartanon kantanarttu Tuulensuun Torpan Leiskuva Lempi ja hänen tyttärensä Kauhia Kartano Lumi. Kuva on toiminut inspiraation lähteenä kennel Kauhia Kartano "koirat iloa tulvillaan" lauseen synnylle.
kennel nimen tarina
Kennelnimi Kauhia Kartano on hyväksytty Espoossa 5.11.2008 Suomen Kennelliitossa. Kennelnimeä päätettäessä oli selvää, että toiminta nimetään nimellä Kauhia Kartano. Nimi oli juureva, rehevä ja oikea tunnelmainen.
Kartano on syntynyt ystävän sanonnasta. Ystävällä oli tapana sanoa: "tulin tässä Salomaan Kauhialle Kartanolle sakemannipainia painimaan ja virvoitusjuomia nauttimaan". Talo ei ollut Kartano, vaan vanha puutalo, jolla oli kartanon henki. Ystävän sanonta sisälsi rehvakkuutta ja hyvää tuulta ja meistä talon omistajista, se oli kamalan kivasti sanottu. Ajansaatossa talon virallisen Uusimäki -nimen rinnalle talo on ristitty Kauhia Kartanoksi.
Kauhia on suomen kielessä sanana kaikista kamalin ja pelottava mutta murteessa kieli muuntuu ja kauhia tarkoittaa erilaisia asioita. Sana ilmaisee tunteita ja tunnelmia mm. tavatonta, ällistyttävää, ennen kuulumatonta, valtavaa, suunnatonta, väkevää, vahvaa, hanakkaa, ahkeraa, hyvää, erinomaista, mainiota, tavattoman kovaa, tavattoman paljon, tavattoman hyvää. Sanalla on elävöitetty puhetta ja saatu puheeseen rehevyyttä.
Tunnelma, sanat luovat tunnelmia, ne herättävät muistoja, ajatuksia ja tunteita. Sana kauhia on pohjalainen murresana. Omaan pohjalaiset juuret ja sana kauhia herättää minussa lämpimiä muistoja lapsuuteni kesiltä eteläpohjanmaalta Lehtimäeltä.
kenneltoiminnan taustalla: Teija Salomaa
Koiraton koti olisi minulle kauhistus. Koirat ovat minulle enemmän kuin harrastus, ne ovat elämäntapa. Koirat ovat kuuluneet elämääni aina ja tuoneet elooni tarkoitusta, iloa, inspiroivaa toimintaa ja ystäviä. Tänään rinnallani kulkee Lancashire heeleri Tuuli. Mummo olen Lancashire heeler Nellille ja saksanpaimenkoira Kajalle. Pilvien päällä, taivaallisiin koiralaumoihin ovat rinnaltani siirtyneet sekarotuinen Kim -koira, saksanpaimenkoirat Emppu, Arttu ja Iiro sekä Lancashire heelerit Lempi, Lumi, Ludvig ja Inari.
Heeler historiaani
Vuonna 2006 rinnalleni astui ensimmäisen Lancashire heeleri Tuulensuun Torpan Leiskuva Lempin. Lempin myötä tutustuin rotuun ja rakastuin rotuun. Vuosien myötä kiinnostukseni rotua kohtaan on syventynyt ja koiramaailman salat ovat auenneet minulle uudella kiinnostavalla tavalla.
Kasvattajana minua kiinnostaa erityisesti rodun arkiterveys ja käyttäytyminen. Minua kiinnostaa kerätä ja taltioida rodussa tapahtuvia asioita, joita voidaan käyttää tavalla tai toisella hyödyksi, koirien hyvinvoinnin eteen tehtävässä työssä.
Olen aktiivisesti mukana Lancashire heeler rotujärjestön toiminnassa. Tahtonani on tehdä työtä rodun hyväksi dokumentoimalla rodun terveystietoja, kuvia ja historiaa. Tällä hetkellä toimin jalostustoimikunnan jäsenenä kuudetta kautta. Vuosien varrella olen työskennellyt yhdistyksen riveissä monenlaisissa tehtävissä mm. jäsensihteerinä, hallituksen jäsenenä, leiritoimikunnan jäsenenä, luonnetesti toimihenkilönä sekä monissa yhdistyksen tapahtumissa: monenlaisia töitä tehden.
Yhdistystoiminta meriitit
Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry luovuttaa vuosittain Vuoden Aktiivi-tittelin jäsenelle, joka on aktiivisesti toiminut kuluvan vuoden aikana yhdistyksen ja heelereiden hyväksi. Minulla on ollut kunnia vastaanottaa Aktiivi -titteli henkilökohtaisesti vuonna 2012. Vuonna 2013 Aktiivi -titteli luovutettiin Leiritoimikunnalle, jonka jäsen olin. Vuonna 2021 Aktiivi -titteli luovutettiin Jalostustoimikunnalle, jonka jäsenenä toimin.
Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry jakaa kultaisia -, hopeisia - ja pronssisia ansiomerkkejä henkilöille jotka ovat toimineet vuosien varrella yhdistyksen avainhenkilöinä, tai muuten erityisen suurella panoksella antaneet aikaansa ja osaamistaan yhdistyksen hyväksi. Vuonna 2022 minulla oli kunnia vastaanottaa pronssinen ansiomerkki ja vuonna 2024 hopeinen ansiomerkki.
Yhdistystyötä ei toki tehdä palkintojen toivossa, vaan ennen kaikkea rakkaudesta rotuun, mutta huomioiminen lämmittää mieltä ja muistamisen myötä ymmärrys tehdyn työn merkityksestä konkretisoituu.
kuvateksti. Kuva on vuodelta 2020. Kuvassa ovat Luna, Teija, Inari (Kauhia Kartano Inari) ja Nelli (Kauhia Kartano Hetta) päiväpatikkaretkellä Hämeenkankaalla, Jämijärvellä.

