Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa

14.08.2023

by Teija Salomaa / pictures Teija Salomaa

Kauhia Kartanolla harrastetaan metsissä samoilua, kansallispuisto bongausta ja tunturienvalloitusta.
Tällä reissulla patikoimme Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa.

Me olemme kuulleet metsien, kansallispuistojen ja tunturien kutsun!
We have heard the call of forests, national parks and fells!  

Toukokuun 2022 piipahdimme Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa. Kansallispuisto sijaitsee Kauhajoen ja Karvian ympäristössä. Kauhalammi tunnetaan eteläisen suoluonnon helmenä ja sellainen se toden totta oli. Kohde oli kaunis, viettelevä, maaginen, sellainen "palataivasta" -kohde. 

Kiersimme Kauhalammin kierroksen, joka oli noin 3,5–5 km pitkä ympyräreitti. Reitti osoittautui oivaksi jaloittelulenkiksi mutta kohde oli monipuolinen ja siellä olisi voinut viettää, pidemmänkin aikaa, vaikka koko päivän. 

Kauhalammen kierros kulki Salomaan pysäköintialueelta (Kyrönkankaantie 357, Karvia) Salomaan taukopaikan kautta suoalueelle. Reitti oli läpi matkan sorastettua polkua tai puurakenteista polkua. Reitin ympärille oli rakennettu osittain leveäpuupolkureitti ja osittain pitkospuureitti. Reitti oli helppokulkuinen, sitä pitkin oli vanhan koiran Inarinkin mukava kulkea ja me ihmiset saimme keskittyä vain katselemaan kaikkea kaunista - ei tarvinnut jalkoihinsa katsella ja tukevia astin paikkoja jaloille etsiä. 

Kansallispuistossa kulkiessa kohteen paikannimet hymyilyttivät meitä, sukunimemme on Salomaa ja siinä me vitsailimme, että hitsi kun ei olla ennen tiedetty, että nimissämme on näin kaunis paikka.  

Kauhalammin reitillä ei tarvitse ponnistella, ei hikoilla, ei kuluttaa energiaa nousuihin ja laskuihin. Reitillä saa kulkea rauhakseen, pikkuhiljaa eteenpäin ja katsella ympärillä levittäytyvää upeaa suoluontoa. Reitin varrelle oli perustettu kivasti pysäkkipaikkoja, joissa koiran kanssa pystyi hyvästi ohikulkijoita väistämään ja tämä oli kovasti kiva. Vesi Kauhalammessa oli kirkasta ja siitä oli Inarin mielestä mukava vettä vähän väliä lipsutella. 

Käyntimme aikaan lintujen pesimäkausi ei ollut vielä täydessä käynnissä, suoalueella oli hiljaista. Pohdimme, että lintujen soidinaikaan paikan tunnelma olisi varmasti erilainen: äänekäs, eloisa ja vilkas. Syksyllä taas, ruskan ollessa parhaimmillaan, paikka tunnelma olisi syksyn väreissä toisenlainen: värikäs, tuoksuva ja hiljainen. 

Reitin varrella näimme Liron, sisiliskon, suokukkia ja upeaa suoluontoa. Liroja näimme suoalueella kahlaamassa ja tämä oli hienoa. Lintu on kansallispuiston nimikkolintu. Ennen, en ollut lintua tunnistanut mutta nyt tunnistin ja tämä oli hieno kokemus. Linnun puuhia oli kiva seurata ja lintua oli mukava kuvata sen omassa elinympäristössä. 



Suoalueella kulkiessa mieleen hiipi ajatus, että talvi oli jälleen selätetty ja tämä, sai mielen kuplimaan. Eräällä tavalla sitä itsekin alkoi heräämään talvihorroksesta, samalla tavalla, kun luonto ympärillä. Talvihorroksesta heräävä luonto innoitti meitä kuvaamaan luontoa, lintuja ja kasveja, nuuhkimaan suon tuoksuja ja katselemaan vielä lähtötelineessä olevaa lintujen pesimäkauden alkua.  

Kaiken keskellä, mieli lensi kesään, lintujen pesiin ja niissä oleviin soikeisiin pieniin linnun muniin. Munista kuoriutuisi kevään kuluessa linnun lapsia ja lapsista taas kasvaisi kesän kuluessa isoja lintuja ja näin vuodet seuraisivat toisiaan, tulisi kevät, tulisi kesä, tulisi syksy, tulisi talvi ja sitten tulisi jälleen kevät. Siinä suoaluetta katsellessa tuntui ikiaisaiselta, sellaiselta aidolta, oikealta, tavalliselta ja hyvältä elämältä. Paavo Cajanderin runo Salomaa sopii hyvin kuvaamaan tämän kansallispuistoretken tunnelmaa. 

Salomaa

Yht' ihanaisena kuin sinut kerran näin, olet tuossa
Tai'an luomana taas, kaunoinen salomaa.
Taas näen sun, mökin tyynen tuon, kukat, varjovat pensaat,
Lammen välkkyävän, vaarat korkeat nuo.
Nään sinut ennellään, nään taas tutut, lempeät kasvot,
Joit' olen kaivannut kuin kesä lämmin tään.
Kaikki ma taasen nään: lukemattomat, armahat muistot
Kuin kukat kirren alt' elpyvät taas elohon.

Tuolla ma lammellas olen soudellut useasti,
Salmia kierrellyt, kaikua kiusannut;
Katsellut sylissäs olen Vellamon neitosen maata
Hurmaavan ihanaa, luokseen viettelevää;
Taikkapa, keinuen laineillas, vetes välkkyvän karjan
Kietonut verkkoihin, nostanut venheesen.

Tuoll' olen vuorellas sen louhistot kapuellut,
Noussut kotkan laill' ain' yhä korkeuteen,
Noussut ja nähnyt mun pyhän, armaisen isänmaani
Niinkuin morsiamen tyynenä loistossaan:
Nähnyt auringon alas vaipuvan salmien helmaan,
Kultia lähteissään heitellen yli maan,
Tai punottain, ujostellen kuin salon impyen nähnyt
Kuuttaren kehräävän rihmaa häähamoseen;
Tuon olen nähnyt ja siin' useast' olen istunut yöhön
Ääneti istunut vaan, aatoksiss' uneksuin.

Mut unohtaisinko nuo suloiset, ikimuistoiset hetket
Tuolla sun helmassas, seurass' ystävien!
Muistoja tuo joka puu, joka kukkainen, joka pensas,
Polkusi mutkikkaat, viirisi salkoineen.
Istunut tuoll' usein lakan all' olen, hartahin mielin
Kuunnellut tarinaa ai'an muinoisen,
Nähnyt valtavat hahmot sen, sekä rohkeudella
Taas tulevaisuuden verhoa nostellut;
Nähnyt kaunoiset unet maalleni, toivonut sille
Toivonut taivasten antimet runsaimmat,
Toivonut sille kuun hopeoita ja kultia päivän,
Teilleen valkeuden, rauhoa rannoilleen...
Niin, mitä toivoinkaan, mitä aattelinkaan, mitä näinkään
Tuolla sun helmassas, kukkainen salomaa!

Kaikki kun taasen nään, on sielullain pyhäpäivä,
Valkaistu tupa sen, työn tomut laastut pois,
Kaikki on tyyntä ja rauhaisaa, vaan rinta se sykkää,
Muiston kellot kun kaukaa kaikuen soi. (Paavo Cajander)


Tällä erää matkassa mukana oli lancashire heeler Kauhia Kartano Inari 12 v.

Kansallispuistoretken jälkeen ajelimme tyytyväisinä kotiin, olimme virkistyneitä. Kotona purimme kameroiden kuvat ja tunnelmoimme luontokuvien parissa monta monituista hetkeä. Kuvat, ovat luontoretkien aarteita!  


Rentouttavia kansallispuisto retkiä!

Relaxing national park trips!   

 

Olemme muuttaneet! Blogin kolme ensimmäistä retkitarinaa löydät edelleen täältä kennelin kotisivuilta. Uuden uljaan blogin - samoin teemoin löydät osoitteesta Koiran kanssa metsissä ja tunturien rinteillä - Ihania retkihetkiä!